• VALIKKO

Keräyslogistiikka

Jätteitä kuljettavat autot ovat vähintään Euro-luokkaan 5 kuuluvia ja niissä käytetään vähärikkistä polttoainetta. Urakka-alueet on jo kilpailutusvaiheessa huomioitu niin, että alueen ajoreitit saadaan suunniteltua mahdollisimman tehokkaasti, turhaa ajamista välttäen. Lisäksi yhtiön alueella oleva kiinteistöittäisen keräyksen alue, sekä tämän ulkopuolelta jäteastioita tyhjennettäessä veloitettava reittipoikkeamamaksu, ohjaavat sijoittamaan jäteastioita isompien teiden varsille. Tällä säästetään sekä alueen tiestöä että vähennetään jäteauton päästöjä keskittämällä keräysreittejä.

Yhtiön omissa keräyskohteissa on käytössä pinnanmittausanturit, jonka avulla astioiden täyttöastetta saadaan seurattua ja keräysvälineen tyhjennysväliä optimoitua.

Ympäristöluvat

Kuopion jätekeskuksen ympäristöluvat päivitettiin vuonna 2014 ja uusi lupa myönnettiin 16.10.2015. Jätekukon jäteasemista 16:ssa on ympäristölupa ja neljä jäteasemaa on rekisteröity jätelain 100 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Jäteasemat

Jäteasematoiminnasta aiheutuvat ilma- ja melupäästöt ovat vähäisiä. Jäteasemat pidetään siistinä ja alueen aitauksella estetään ympäristön roskaantuminen. Jätteet varastoidaan asfaltoidulla alueella ja vaaralliset jätteet säilytetään valuma-altaallisessa lukittavassa kontissa tai varastointitilassa. Työntekijät koulutetaan vaarallisten aineiden vastaanottoon.

Kuopion jätekeskus

Vesientarkkailu

Kuopion jätekeskuksen vesien tarkkailu on osa Heinälämminrinteen ja Hepomäen toiminnanharjoittajien yhteistä vesientarkkailua, johon kuuluu 73 tarkkailupistettä. Jätekeskuksen vesiä tarkkaillaan yhteensä 34 tarkkailupisteestä. Jätekeskuksen alueen likaiset vedet johdetaan tasausaltaan kautta Kuopion Veden jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2015 jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätevettä 114 430 m3.

Ilmanlaadun tarkkailu

Jätekeskuksen ilmanlaatua tarkkaillaan alueen yhteistarkkailun mukaisesti. Vuonna 2015 yhteistarkkailussa jätekeskuksen osalta mitattiin Haminalahdessa haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Haisevat rikkiyhdisteet kuvaavat vapautuvan kaatopaikkakaasun hajuhaittoja. Hajua aiheuttaa jätetäytössä hapettomissa oloissa tapahtuvan hajoamisen seurauksena muodostuvat rikkiyhdisteet. Pöly-, mikrobi- ja paikallisia hajupäästöjä muodostuu jätteiden koneellisessa prosessoinnissa.

Biokaasun talteenottojärjestelmä vähentää hajupäästöjä merkittävästi. Kaasua imetään koko jätetäytön (12,5 ha) alueelta kattavalla kaasunkeräysverkostolla. Vuonna 2015 biokaasun pumpattu kokonaiskaasumäärä oli 4,0 milj. m3, josta tuotettu kokonaisenergiamäärä 18,8 GWh. Hajupäästöjä vähennetään kaasunkeräyksen lisäksi erilaisilla biosuotimilla ja pitämällä avonainen jätetäyttöalue mahdollisimman pienenä.