• VALIKKO

Yhtiön taloudellinen tulos

Yhtiön liikevaihto vuonna 2018 oli 23,0 miljoonaa euroa (21,6 M € v. 2017).  Isoin kasvu oli jätekeskuksen myynnissä. Yhtiön taseen loppusumma tilinpäätöksessä on 20,4 miljoonaa euroa (18,3 M € v. 2017).

Vuosi 2014 2015 2016    2017 2018
Liikevaihto (1000 €) 18 44 19 694 20 309 21 597 23 048
Liikevoitto (1000 €) 930 617 1 086 2 462 2 653
Liikevoitto (% liikevaihdosta) 5,0 3,1 5,3 11,4 11,5
Omavaraisuusaste (%) 62,3 46,5 47,7 51,3 56,7
Henkilötyövuodet (htv) 41,3 39,0 42,0 40,2 40,5

Henkilöstö

Yhtiön palveluksessa työskenteli vuonna 2018 yhteensä 56 henkilöä, joiden työpotentiaali oli yhteensä 40,5 htv (2017: 40,2 htv). Työsuhteessa olevien määrä vuoden 2018 lopussa oli 41 henkilöä (2017: 42 hlöä), joista vakituisia 80 %. Lisäksi yhtiö osti ulkopuolisia palveluita toimintansa vaatimassa laajuudessa. Maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2018 oli yhteensä 1,6 M€ (2017: 1,5 M€). Yhtiö uudisti palkkausjärjestelmän yhdessä esimiesten ja henkilökunnan kanssa. Yhtiö osallistui Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin Kunnossa kaiken ikää -ohjelmaan.

TOIMINTA 2018

Vuosi 2018 oli Jätekukko Oy:n 17. kokonainen toimintavuosi.  Jätekukko Oy on kunnallinen jäteyhtiö, jonka ensisijainen tehtävä on tarjota jätehuoltopalvelut kuntalaisille. Yhtiön toimialueeseen kuuluu 16 kuntaa. Yhtiön tärkein tehtävä on toteuttaa kuntalaisten perusjätehuoltopalvelut laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja tasapuolisesti. Yhtiö kilpailuttaa palvelutuottajia, valvoo sopimusurakoita, ylläpitää palveluverkostoa ja toiminnan vaatimia tietojärjestelmiä. Vuonna 2018 yhtiö panosti vahvasti kotitalouksille suunnattujen lisäpalveluiden kehittämiseen. Uutena palveluna aloitettiin Pihakukko- ja Kärrykukko-palvelut.

Keräysvälinetyhjennyksiä tehtiin vuonna 2018 n. 1,7 miljoonaa, joista 65 % sisälsi sekajätettä. Keräysinfraa uusittiin 4 660:lla uudella jäteastialla (2017: 3 850 kpl) ja 407:llä kompostorilla. Yhtiö toimittaa uudet jäteastiat kotitalouksille veloituksetta. Näin varmistetaan mahdollisimman toimiva ja turvallinen toimintaympäristö niin käyttäjille kuin jätekuljettajille. Vuonna 2018 kilpailutettiin läntinen urakka-alue ja Kuopion keskeisen urakat. Läntinen urakka käynnistyi lokakuussa. Samassa yhteydessä optimoitiin keräysreittejä. Yhtiö uudisti kuljetusten logistiikkaa tehostavan Nurmekseen siirtokuormausaseman, joka viimeistellään loppuun keväällä 2019.

Suurin osa yhtiön alueella olevista ekopisteistä kuuluu Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle. Yhtiö täydentää RINKI- ekopisteverkostoa omilla ekopisteillään.  Vuonna 2018 yhtiö rakennutti viisi uutta ekopistettä; Juukaan, Kuopioon (Syvänniemi), Lieksaan, Pieksämäelle ja Rautalammille. Kaikki ekopisteissä kerätyt hyötyjätteet toimitetaan kierrätettäväksi eli hyödynnettäväksi materiaalina. Yhtiön ekopistepalvelun kustannukset katetaan perusmaksulla.

Yhtiöllä on 21 paikallista lajitteluasemaa, joilla asioitiin vuonna 2018 yhteensä 125 171 kertaa (2017: 109 300). Lajitteluasemille kotitaloudet ja yritykset voivat toimittaa sellaiset jätteet, joita ei voi laittaa tavalliseen jäteastiaan kokonsa tai ominaisuuksiensa vuoksi, ml. kodin vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet. Lajitteluasemien kautta kulki jätettä 25 136 tonnia (2017: 21 480 tn), josta hyödynnettiin 99 %. Vuonna 2018 yhtiö rakennutti Suonenjoelle uuden lajitteluaseman (Kauppiaankatu 5), joka otettiin käyttöön 9.10.2018. Lajitteluasemien palveluvalikoimaa laajennettiin lisäämällä jokaisella lajitteluasemalle käytettyjen tavaroiden uudelleen käyttöä edistävä Kiertokukko -palvelu.

Kuopion jätekeskuksen tehtävänä on jalostaa ja ohjata jätemateriaaleja uusiokäyttöön. Alueella toimii Jätekukon lisäksi kahdeksan jätealan toimijaa. Vuonna 2018 uusia kenttäalueita valmistui 0,66 ha. Yhtiö otti jätekeskukselle vastaan jätteitä yhteensä 149 730 tonnia (2017: 139 350 tonnia), joista hyödynnettäväksi ohjautui 97 % ja loppusijoitukseen 3 %. Jätekeskuksen vaa’alla punnittiin yhteensä 40 900 kuormaa. Jätekeskuksen yhteydessä toimii myös Pikkukukko lajitteluasema, jossa asioitiin 43 865 kertaa (35  % kaikista lajitteluasemakäynneistä).
Vuoden 2018 aikana polttokelpoisen jätteen varastomäärä jätekeskuksella väheni, joka vastaavasti pienensi taseen polttovarausta. Jätettä toimitettiin energiahyötykäyttöön 54 800 tonnia, josta Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitokselle 43 063 tonnia (79 %) ja muualle 11 373 tonnia (21 %).  Osa jätteistä jalostettiin paremmin polttoon soveltuvaksi murskaamalla ja murskauksen alitteita hyödynnettiin loppusijoitusalueen luiskan esipeitossa. Yhtiöllä on määräaikainen poikkeuslupa, joka mahdollistaa myös tiettyjen hyötykäyttöön kelpaamattomien orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamisen loppusijoitukseen.

Yhtiön hallinnolliset toimitilat sijaitsivat Technopoliksen tiloissa osoitteessa Microkatu 1, Kuopio. Taloushallinnossa otettiin käyttöön uusi laskujen elinkaaripalvelu ja asiakaspalvelussa lisättiin monikanavaisuutta ottamalla käyttöön chat -palvelu.

 

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

1.1.2019 otettiin käyttöön uudet jätetaksat.  Vuoden 2019 alussa 660 litraisten muovipakkausastioiden tyhjennyshinta laski yli 50 % ja myös biojäte- ja kartonkiastioiden tyhjennyshinnat laskivat hinta-alueesta riippuen 15-29 %. Lasipakkaus- ja metalliastioiden tyhjennys säilyi maksuttomana kotitalouksille ja sekajäteastioiden tyhjennysmaksut sekä perusmaksut säilyivät ennallaan. Hinnoittelun aleneminen on mahdollistunut toiminnan kehittämisen kautta. Erityisesti sekajätteen energiahyödyntämisratkaisu (Riikinvoima) sekä onnistuneet jätteenkuljetuskilpailutukset ovat vähentäneet kustannuksia.

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Kesällä 2018 Savo-Pielisen jätelautakunta vahvisti kuntalaisten jätehuoltopalveluille asetetut vähimmäistasovaatimukset alueellaan. Yhtiö vastaa pääosin niiden toteuttamisesta ja huomioi vaatimukset toiminnan suunnittelussa. Vuoden 2019 loppupuolella yhtiö laajentaa palvelutason mukaisesti muovipakkausten kiinteistökohtaisen keräyksen kaikkiin toimialueen yli 300 asukkaan taajamiin. Yhtiö parantaa palveluiden saavutettavuutta mm. laajentamalla chat-palvelun aukioloaikaa, uudistamalla sähköistä Omakukko asiointipalvelua ja mahdollistamalla asioinnin lajitteluasemilla itsepalveluperiaatteella. Uutana keräystapana yhtiö toteuttaa korttelikohtaisia yhteiskeräyspisteitä uusilla asuinalueilla, kuten Kuopion Savisaaressa ja Siilinjärven Taivallahdessa.

Uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.4.2019. Hyötyjätteiden keräysvelvoiterajat kiristyvät siten, että muovin, lasin ja metallin keräysvelvoite tulee ulottumaan kaikkiin vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöihin. Yhtiö vastaa palvelun tuottamisesta ja mahdollistaa palvelun laajemmin myös kaikille halukkaille, jotka sijaitsevat kuljetusalueilla. Muutoksena aikaisempaan uudet määräykset mahdollistavat keräysvälineiden tyhjentämisen klo 6-22 poikkeuksellisesti myös viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.

Jätealalla on käyty pitkään linjausten vetoa siitä, kenelle kunnallinen yhtiö saa tarjota jätehuoltopalveluita ja millä periaatteilla. Uusi jätelaki tuli voimaan 1.1.2019 ja tulkintaa markkinaehtoisen myynnin rajauksista laaditaan koko valtakunnan osalta. Yhtiön liikevaihdosta 9 % tulee ns. markkinaehtoisesta myynnistä, joka koostuu pääosin jätekeskuksen tarjoamista palveluista. Yhtiö on selvittänyt vaihtoehtoja, joilla sen liiketoiminta voidaan sopeuttaa hankinta- ja jätelain vaatimaan tilanteeseen. Tulevat liiketoimintamuutokset voivat vaikuttaa yhtiön toimintaan ja liikevaihtoon.
Jätelain uudistuksen toinen vaihe on käynnissä ja sen myötä odotettavissa on sähköinen tietoalusta (materiaalitori), jonka tavoitteena on lisätä kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden läpinäkyvyyttä sekä edistää jäte- ja kierrätysmarkkinoiden toimintaa.  Tietoalusta voi vaikuttaa yhtiön toimintaan ja liikevaihtoon.

Yhteistyö tiivistyy edelleen niin valtakunnallisesti kuin lähialueellisesti.

Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Operatiivisista riskeistä huomattavin on jätteen energiahyötykäyttökapasiteetin riittävyys, jonka alimitoitus on valtakunnallinen ja Euroopan laajuinen ongelma. Yhtiö omistaa 15,8 % osuuden Riikinvoima Oy:stä. Omistuksella yhtiö varmistaa ensisijaisesti kunnallisen jätehuollon vaatiman käsittelykapasiteetin. Riikinvoiman toimivuudella on merkittävä vaikutus yhtiön jätteiden käsittelykapasiteettiin. Riikinvoima toimii Mankala -periaatteella. Vuonna 2018 energiana hyödynnettävää jätettä kertyi enemmän kuin yhtiöllä on polttokiintiötä Riikinvoimaan. Käsittelykapasiteetin rajallisuus voi vaikuttaa siten, että yhtiö joutuu rajaamaan vastaanotettavia jätemääriä.

Energiahyötykäyttökapasiteetin vaihtelua ja rajallisuutta on tasattu varastoinnilla. Varastointi lisää riskejä, kuten haittaeläimet, palokuorma ja roskaantuminen. Laadun parantamiseksi yhtiö prosessoi jätteitä murskaamalla ja seulomalla. Murskauksessa syntyvän ylitteen kosteus, lämpöarvo, metallipitoisuus ja käsiteltävyys Riikinvoimalla ovat huomattavasti parempia kuin sekajätteellä. Murskauksen alitetta on voitu hyödyntää loppusijoitusalueen luiskan esipeitossa määräaikaisella luvalla.

Vahinkoriskeihin on varauduttu ennaltaehkäisevästi turvallisuuskartoituksilla ja henkilöstön koulutuksilla sekä toimintaohjeilla.  Yhtiöllä on hallinnon vastuuvakuutus, ympäristövahinkovakuutus, omaisuuden- ja toiminnan vakuutus sekä lakisääteiset henkilöstö- ja ajoneuvovakuutukset. Kuopion jätekeskuksen ympäristöluvan (ISAVI/3051/2014) edellyttämänä vakuutena on talletusvakuus (750.000 €).


Yhtiö on käynyt läpi sisäisiä toimintatapoja sekä myynti- että ostoprosessien osalta ja tarkentanut urakkalaskutuksen käytänteitä.

Yhtiön lainat on sidottu kiinteään korkoon.

Ympäristöasiat

Yhtiö on mukana kiertotaloudessa edistämällä tavaran ja materiaalin kiertoa niin omassa toiminnassaan, kuin mahdollistajana. Jätteiden käsittelyprosesseja ja yhtiön toimintatapoja kehitetään päämäärätietoisesti siten, että ympäristöhaitat vähenevät ja materiaalin hyötykäyttö lisääntyy. Vuonna 2018 yhtiö uudisti ekopisteidensä keräyskalustoa ja myi vanhat käyttökelpoiset avokatokset ja siirtolavat kiertoon nettihuutokaupassa uudelleen käyttöön. Suonenjoen lajitteluaseman pohjarakenteissa yhtiö hyödynsi betonimursketta 6000 tonnia. Betoni- ja asfalttimursketta hyödynnettiin myös mm. Kuopion kaupungin teiden, kenttien ja kulkuväylien pohjissa.


Yhtiö edellyttää ympäristövastuullista toimintaa myös urakoitsijoilta. Kaikissa kuljetusurakoissa on edellytetty moottorinpäästöluokitusta EURO6. Vuonna 2018 tehdyssä Kuopion keskeisten urakoiden kilpailuttamisessa korostettiin erityisesti ympäristöarvoja. Ennen kilpailutusta tehtiin runsaasti selvitystyötä ja teetettiin LCA Consulting Oy:llä laskelma vaihtoehtoisille polttoaineille. Valittu toimittaja ilmoitti käyttävänsä urakoissa biokaasukalustoa. Urakka käynnistyy syyskuussa 2019.


Kuopion jätekeskuksen ympäristötarkkailuun käytettiin 30.448 €, josta suurin osa (60 %) vesientarkkailuun. Jätekeskuksella ei ole ollut tapahtunut vahinkoja, joiden seurauksena olisi syntynyt hallitsemattomia päästöjä. Yhtiö on mukana Kuopion kaupungin ilmanlaadun seurannassa, Kuopion Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueen yhteismeluseurannassa sekä jätekeskuksen alueen ilmatarkkailuohjelmassa. Vuonna 2018 hajutunteja mitattiin vain 8 (2017: 48) ja kaatopaikkakaasua kerättiin talteen 3,5 MNm3 (2017: 4,6). Kaasun sisältämien epäpuhtauksien takia sitä ei voitu hyödyntää vaan se poltettiin Gasumin biokaasulaitoksen soihdussa. Kaasun puhdistamisvaihtoehtoja selvitettiin ja 10.1.2019 otettiin koekäyttöön aktiivihiileen perustuva puhdistusjärjestelmä, joka mahdollistaa biokaasun hyödyntämisen energiatuotannossa.


Haittaeläinten osalta tehdään aktiivisesti haittaeläintorjuntaa niin jätekeskuksella kuin lajitteluasemillakin.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehitystoimintaan käytettiin vuonna 2018 yhteensä 36.467 €. Keskeisenä tavoitteena on ollut sähköisten palveluiden ja urakoitsijaverkoston johtamisen kehittäminen sekä jäteperäisen materiaalin hyötykäytön lisääminen.

Yhtiö järjesti haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen tukema. Vuodesta 2012 asti toteutettu hanke päättyi 31.10.2018.
Yhtiö oli mukana Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukemassa hankkeessa, jonka tehtävä on lisätä uusiomateriaalien hyötykäyttöä. Hanke päättyi 30.6.2018.

Yhtiön on mukana Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tukemassa poistotekstiilien kiertotaloutta edistävässä Telaketju-hankkeessa. Hanke jatkuu 31.7.2020 saakka.
Yhtiö on mukana Itä-Suomen yliopiston (UEF) ja Savonia ammattikorkeakoulun Kiertotalouden materiaalit älykkäissä elementtisuodattimissa -hankkeessa. Hanke on Etelä-Savon ELY-keskuskuksen tukema ja jatkuu 31.8.2019 saakka.
Yhtiö on mukana Suomen Kiertovoima ry:n (Kivo) urakoitsijaryhmässä sekä tietojärjestelmäryhmässä.

 

Yhtiön osakkeet

Yhtiön osakepääoma on 715.000 € (715 osaketta, a 1.000 €). Yhtiö ei omista itse osakkeitaan.

Lähipiirilainat ja -vastuut

Kuopion kaupungin omistusosuus yhtiön osakkeista oli tilikauden päättyessä 49,5 %. Kuopion kaupungin ja sen lähipiirin lukeutuvien yhteisöiden ostot yhtiöltä olivat tilikauden aikana yhteensä 2,08 M€. Muiden lähipiiriin lukeutuvien omistajakuntien ostot yhtiöltä olivat yhteensä 0,48 M€. Kuopion kaupunki ja muut osakaskunnat ovat antaneet yhtiölle takaussopimuksen, jonka perusteella annetut vastuusitoumukset olivat tilikauden vaihtuessa yhteensä 4.134.132 €. Yhtiön lähipiiriin kuuluvalle Riikinvoima Oy:lle on yhtiö antanut pääomalainaa 2.922.920 €.

Tietoja yhtiön organisaatiosta, johdosta ja tilintarkastajista

 

 

Hallitus 1.1.2018 - 20.4.2018 Hallitus 20.4.2018 - 31.12.2018
Varsinaiset jäsenet Varsinaiset jäsenet
Jukka Liukkonen, hallituksen pj., Kuopio Petri Nieminen, hallituksen pj., Kuopio
Piia Vaattovaara, Kuopio Tero Hongisto, Kuopio
Pirjo Hentelä-Aho, Kuopio Jaana Miettinen, Kuopio
Jari Hoffren, Kuopio Pirjo Eskelinen, Kuopio
Ari Kainulainen, Siilinjärvi Ari Kainulainen, Siilinjärvi

Timo Kauppinen, Pieksämäki

Timo Kauppinen, Pieksämäki
Jarkko Karvonen, Outokumpu Jarkko Karvonen, Outokumpu
Asko Saatsi, Nurmes Asko Saatsi, Nurmes
Juha Soininen, Vesanto Juha Soininen, Vesanto
   
Varajäsenet Varajäsenet
Hannu Halonen, Kuopio Ari Paanala, Kuopio
Tiina Kainulainen, Kuopio Jukka Parviainen, Kuopio
Elsa Töyrylä, Kuopio Leena Pulkkinen, Kuopio
Eero Hakulinen, Kuopio Virva Romo, Kuopio
Jukka Kellokumpu, Siilinjärvi Jukka Kellokumpu, Siilinjärvi
Tapani Mähönen, Pieksämäki Tapani Mähönen, Pieksämäki
Mika Karvonen, Tuusniemi Mika Karvonen, Tuusniemi
Johanna Tähkiö, Lieksa Jari Kärkkäinen, Lieksa
Heli Kanninen, Suonenjoki Kimmo Hälinen, Suonenjoki

Tilintarkastajana Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, vastuullisena tarkastajana KHT Jere Niskanen.

Yhtiön toimitusjohtajana toimi DI Arto Ryhänen.

Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä

Yhtiön hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja että tilikauden voitto 1.954.304,90 euroa siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien voitto- ja tappiotilille.