YMPÄRISTÖLUVAT
Kuopion jätekeskuksen ympäristöluvat päivitettiin vuonna 2014 ja uusi lupa myönnettiin 16.10.2015. Jätekukon lajitteluasemista 16:ssa on ympäristölupa ja viisi lajitteluasemaa on rekisteröity jätelain 100 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin.
LAJITTELUASEMAT
Lajitteluasemat toimivat jätteiden vastaanotto- ja välivarastointiasemina. Jätteet kuljetetaan edelleen hyödynnettäväksi. Jätteet varastoidaan asfaltoidulla alueella ja vaaralliset jätteet säilytetään valuma-altaallisessa lukittavassa kontissa tai varastointitilassa. Vastaanotetuista jätteistä hyödynnetään 99 %.
Lajitteluasematoiminnasta aiheutuvat ilma- ja melupäästöt ovat vähäisiä. Lajitteluasemat pidetään siistinä ja alueen aitauksella estetään ympäristön roskaantuminen. Kolmella asemalla on öljynerotuskaivot. Lajitteluasemien vedet johdetaan alueen ympärysojiin Kuopion Pikkukukko lajitteluasemaa lukuun ottamatta. Kuopion Pikkukukko lajitteluaseman vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle.
VAIKUTUKSET VETEEN
Kuopion jätekeskuksella muodostuu loppusijoitusalueen suotovesiä, kenttäalueiden hulevesiä, Fortum Waste Solutions Oy:n prosessivesiä ja saniteettivesiä. Nämä vedet johdetaan Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle. Lisäksi alueella muodostuu puhtaita hulevesiä, jotka ohjataan alueen ympärysojiin.
Ympäristövaikutusten tarkkailu jatkui 16.6.2016 päivitetyn ohjelman mukaisesti. Vesien tarkkailun toteutti Nab Labs Oy. Tarkkailu toteutettiin Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen yhteistarkkailuna, johon kuului kymmenen toiminnanharjoittajaa.
Tarkkailuohjelman mukaan Kuopion jätekeskuksen alueen jätevesiä tutkitaan neljä kertaa vuodessa, jätevedenpuhdistamolle johdettavaa jätevettä kerran kuukaudessa, alueen pintavesiä neljä kertaa vuodessa ja alueen pohjavesiä kaksi kertaa vuodessa.
Alla olevassa taulukossa on tarkkailuun kuuluvat Jätekukon tarkkailupisteiden ja tarkkailukertojen määrät. Lisäksi lähialueen viidestä juomavesikaivosta tutkitaan vedenlaatu kerran viidessä vuodessa.
Alla olevassa taulukossa on tarkkailuun kuuluvat Jätekukon tarkkailupisteiden ja tarkkailukertojen määrät. Lisäksi lähialueen viidestä juomavesikaivosta tutkitaan vedenlaatu kerran viidessä vuodessa.
| tarkkailu- tiheys |
pisteitä | ||
| Jätevesi | |||
| sisäiset jätevedet | 4 | 7 | |
| puhdistamolle johdettava jätevesi | 12 | 1 | |
| Pintavesi | 4 | 8 | |
| Pohjavesi | 2 | 12 | |
| Jätetäytön sisäinen vesi (korkeus ja lämpötila) | 2 | 3 | |
| Yhteensä | 31 | ||
Jätevedenpuhdistamolle johdetut vedet
Jätevedenpuhdistamolle johdettiin vuoden 2018 aikana 122 566 m3 jätevettä (2017: 103 152 m3).
Lähtevästä jätevedestä otetaan näyte kerran kuukaudessa. Ympäristöluvan mukaan jäteveden puhdistamolle johdettavan jäteveden pitoisuuksien on alitettava ympäristöluvan mukaiset raja-arvot. Kuormitus alittaa lupaehdot.
Tarkkailujakson kuormitukset
| Kuormitus | 2016 | 2017 | 2018 |
| virtaama (m3/a) | 96 410 | 103 152 | 122 566 |
| kiintoaine (kg/a) | 6 634 | 3 385 | 4 497 |
| BOD7 (kg/a) | 7 268 | 1 710 | 3 904 |
| kokonaistyppi (kg/a) | 18 152 | 15 637 | 16 227 |
| ammoniumtyppi (kg/a) | 12 716 | 13 900 | 14 096 |
| kokonaisfosfori (kg/a) | 490 | 233 | 205 |
| sähköjohtokyky (mSu) MED | 320 | 301 | 281 |
| pH MED | 7,90 | 7,90 | 7,90 |
VAIKUTUKSET ILMAAN
Kuopion jätekeskuksella koko loppusijoitusalueella on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu 40 keräyskaivosta, kaasupumppaamosta ja käsittelyjärjestelmästä.
Loppusijoitusalueen kaatopaikkakaasun määrää ja laatua mitataan kuukausittain. Kaasusta tutkitaan virtaus, metaani, happi, hiilidioksidi ja rikkivety. Lisäksi kahdesta avoimen täyttöalueen kaasukaivosta mitataan haisevia rikkiyhdisteitä neljä kertaa vuodessa.
Kaatopaikkakaasun talteenotto:
Kaasu 3,5 milj. Nm3 (2017: 4,6 milj. Nm3)
Energia 13,6 GWh (2017: 19,7 GWh)
Energiasisältö vastaa 800 omakotitalon energiantarvetta
Haju ja pöly
Jätekeskuksen ilmanlaatua tarkkaillaan alueen yhteistarkkailun mukaisesti. Vuonna 2018 yhteistarkkailussa jätekeskuksen osalta mitattiin Haminalahdessa haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Haisevat rikkiyhdisteet kuvaavat vapautuvan kaatopaikkakaasun hajua. Hajua aiheuttaa jätetäytössä hapettomissa oloissa tapahtuvan hajoamisen seurauksena muodostuvat rikkiyhdisteet. Pöly-, mikrobi- ja paikallisia hajupäästöjä muodostuu jätteiden koneellisessa prosessoinnissa.
Vuonna 2018 hajusta annettiin palautetta 32 kertaa (2017: 38).
Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaus aloitettiin Haminalahdessa loppuvuodesta 2012. Kuvassa on esitetty hajutuntien lukumäärä 2015, 2016, 2017 ja 2018. Hajutunti on tunti jolloin, TRS-pitoisuuden tuntikeskiarvo > 3,0 ug/m3.
Vuonna 2018 hajut ovat vähentyneet merkittävästi. Hajutunteja mitattiin vuonna 2018 8 kpl (2017: 45 kpl ja 2016: 654 kpl). Vuorokautinen raja-arvo 10 ug S/m3 ei ylittynyt. Orgaanisen jätteen kaatopaikkaamisen väheneminen ja tehokas kaasunkeräys ovat vähentäneet hajuja.
Lajitteluasemilla välivarastossa olevista jätteistä ei aiheudu hajuhaittaa. Nurmeksessa ja Outokummussa on lajitteluaseman yhteydessä sekajätteen siirtokuormausasema. Sekajätteet välivarastoidaan siirtokuormauskonteissa ja ne tyhjennetään vähintään kerran viikossa, joten mahdolliset hajuhaitat ovat hyvin paikallisia.
MELU
Melua aiheutuu jätekeskuksella jätteiden murskauksesta, lastaamisesta ja liikenteestä. Raskaan liikenteen autoja käy alueella noin 150 päivässä ja lisäksi alueella on henkilöautoliikennettä noin 200 käyntiä päivässä.
Kuopion jätekeskuksen ympäristöluvan mukaan jätekeskuksesta aiheutuva melutaso (LAeq) saa olla asuinkiinteistöjen pihapiirissä päiväaikaan klo 7-22 enintään 55 dB ja yöaikaan klo 22-7 enintään 50 dB. Jätekeskuksesta aiheutuvaa melua seurataan Kuopion yhteismeluseurannassa. Jätekeskuksella on lähimpien naapurien pihoissa mittauspisteet noin 0,5-1 km etäisyydellä jätekeskuksesta. Vuonna 2018 ei havaittu melutasojen ylityksiä.
Lajitteluasemilla melua aiheutuu jätteiden lastaamisesta. Melu on kuitenkin hetkellistä.