Ympäristöluvat
Kuopion jätekeskuksen ympäristöluvat päivitettiin vuonna 2014 ja uusi lupa myönnettiin 16.10.2015. Jätekukon lajitteluasemista 16:ssa on ympäristölupa ja neljä lajitteluasemaa on rekisteröity jätelain 100 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin.
Lajitteluasemat
Lajitteluasemat toimivat jätteiden vastaanotto ja välivarastointiasemina. Jätteet kuljetetaan edelleen hyödynnettäväksi. Jätteet varastoidaan asfaltoidulla alueella ja vaaralliset jätteet säilytetään valuma-altaallisessa lukittavassa kontissa tai varastointitilassa. Vastaanotetuista jätteistä hyödynnetään 98 %.
Lajitteluasematoiminnasta aiheutuvat ilma- ja melupäästöt ovat vähäisiä. Lajitteluasemat pidetään siistinä ja alueen aitauksella estetään ympäristön roskaantuminen. Kolmella asemalla on öljynerotuskaivot. Lajitteluasemien vedet johdetaan alueen ympärysojiin Kuopion Pikkukukko lajitteluasemaa lukuun ottamatta. Kuopion Pikkukukko lajitteluaseman vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle.
VAIKUTUKSET VETEEN
Kuopion jätekeskuksella muodostuu loppusijoitusalueen suotovesiä, kenttäalueiden hulevesiä, Ekokem Oyj:n prosessivesiä ja saniteettivesiä. Nämä vedet johdetaan Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle. Lisäksi alueella muodostuu puhtaita hulevesiä, jotka ohjataan alueen ympärysojiin.
Ympäristövaikutusten seuranta jatkui tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesien tarkkailun toteutti Ahma Ympäristö Oy. Tarkkailu toteutettiin Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen yhteistarkkailuna, johon kuului yhdeksän toiminnanharjoittajaa.
Tarkkailuohjelman mukaan Kuopion jätekeskuksen alueen jätevesiä tutkitaan neljä kertaa vuodessa, jätevedenpuhdistamolle johdettavaa jätevettä kerran kuukaudessa, alueen pintavesiä kolme kertaa vuodessa ja alueen pohjavesiä kaksi kertaa vuodessa.
Alla olevassa taulukossa on tarkkailuun kuuluvat Jätekukon tarkkailupisteiden ja tarkkailukertojen määrät.
| tarkkailu- tiheys |
pisteitä | ||
| Jätevesi | |||
| sisäiset jätevedet | 4 | 7 | |
| puhdistamolle johdettava jätevesi | 12 | 1 | |
| Pintavesi | 3 | 9 | |
| Pohjavesi | 2 | 18 | |
| Jätetäytön sisäinen vesi (korkeus ja lämpötila) | 2 | 3 | |
| Yhteensä | 38 | ||
Jätevedenpuhdistamolle johdetut vedet
Jätevedenpuhdistamolle johdettiin vuoden 2016 aikana 96 410 m3 jätevettä (2015: 114 430 m3).
Lähtevästä jätevedestä otetaan näyte kerran kuukaudessa. Ympäristöluvan mukaan jäteveden puhdistamolle johdettavan jäteveden pitoisuuksien on alitettava ympäristöluvan mukaiset raja-arvot. Kuormitus alittaa lupaehdot.
Tarkkailujakson kuormitukset
| Kuormitus | 2016 |
| virtaama (m3/a) | 96 410 |
| kiintoaine (kg/a) | 6 634 |
| BOD7 (kg/a) | 7 268 |
| kokonaistyppi (kg/a) | 18 152 |
| ammoniumtyppi (kg/a) | 12 716 |
| kokonaisfosfori (kg/a) | 490 |
| sähköjohtokyky (mSu) MED | 320 |
| pH MED | 7,90 |
VAIKUTUKSET ILMAAN
Koko loppusijoitusalueella on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu 40 keräyskaivosta, kaasupumppaamosta ja käsittelyjärjestelmästä.
Loppusijoitusalueen kaatopaikkakaasun määrää ja laatua mitataan kuukausittain. Kaasusta tutkitaan virtaus, metaani, happi, hiilidioksidi ja rikkivety. Lisäksi kahdesta avoimen täyttöalueen kaasukaivosta mitataan haisevia rikkiyhdisteitä neljä kertaa vuodessa.
Kaatopaikkakaasun talteenotto:
Kaasu 4,4 milj. Nm3 (2015: 4,0 milj. Nm3)
Energia 20,1 GWh (2015: 18,8 GWh)
Energiasisältö vastaa 1 100 omakotitalon energiantarvetta
Haju ja pöly
Jätekeskuksen ilmanlaatua tarkkaillaan alueen yhteistarkkailun mukaisesti. Vuonna 2016 yhteistarkkailussa jätekeskuksen osalta mitattiin Haminalahdessa haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Haisevat rikkiyhdisteet kuvaavat vapautuvan kaatopaikkakaasun hajua. Hajua aiheuttaa jätetäytössä hapettomissa oloissa tapahtuvan hajoamisen seurauksena muodostuvat rikkiyhdisteet. Pöly-, mikrobi- ja paikallisia hajupäästöjä muodostuu jätteiden koneellisessa prosessoinnissa.
Vuonna 2016 Jätekukkoon tehtiin hajuista 9 valitusta (2015: 11). Lisäksi jätekeskuksen naapurissa asuvat ympäristöpanelistit antoivat palautetta hajusta 169 kertaa.
Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaus aloitettiin Haminalahdessa loppuvuodesta 2012. Kuvassa on esitetty hajutuntien lukumäärä 2013, 2014, 2015 ja 2016. Hajutunti on tunti jolloin, TRS-pitoisuuden tuntikeskiarvo > 3,0 ug/m3.
Vuonna 2016 hajut ovat suurimmaksi osaksi olleet ns. mietoja hajuja eli pitoisuudeltaan 3-5 uq/m3. Hajutunteja mitattiin vuonna 2016 654 kpl (2015: 401 kpl). Eniten hajutunteja oli toukokuussa 142 tuntia, jolloin kaasunkäsittely oli puutteellinen. Viimeisen kolmen kuukauden aikana hajutunteja oli vain 20 kpl. Vuorokautinen raja-arvo 10 ug S/m3 ei ylittynyt.
Vuoden aikana hajuhaittoja aiheutti lisäksi sekajätteestä valmistettu polttoainevälivarasto. Välivarastoinnilla vältettiin sekajätteen kaatopaikkaaminen.
Melu
Melua aiheutuu jätekeskuksella jätteiden murskauksesta, lastaamisesta ja liikenteestä. Raskaan liikenteen autoja käy alueella noin 150 päivässä ja lisäksi alueella on henkilöautoliikennettä noin 200 käyntiä päivässä.
Kuopion jätekeskuksen ympäristöluvan mukaan jätekeskuksesta aiheutuva melutaso (LAeq) saa olla asuinkiinteistöjen pihapiirissä päiväaikaan klo 7-22 enintään 55 dB ja yöaikaan klo 22-7 enintään 50 dB. Jätekeskuksesta aiheutuvaa melua seurataan Kuopion yhteismeluseurannassa. Jätekeskuksella on lähimpien naapurien pihoissa mittauspisteet noin 0,5-1 km etäisyydellä jätekeskuksesta. Vuonna 2016 ei havaittu melutasojen ylityksiä.